Esittelemme tässä postauksessa vaikutusten arvioinnin tuloksia. Vaikutusten arviointi on tehty Helsingin poikittaislinjaston luonnoksen toisesta versiosta ja tarkasteluvuotena on 2025. Linjastomuutosten vaikutuksia on arvioitu seuraavista näkökulmista: matkustajien aikasäästöt, saavutettavuus sekä vaikutus matkustajamääriin ja kulkumuoto-osuuteen.
Linjastosuunnitelmaluonnoksessa on pyritty runkolinjamaiseen linjastoon. Vaikutusten arviointia varten linjat 57 ja 59 on muutettu runkolinjoiksi.
Saavutettavuuden sekä liikkumiskäyttäytymisen muutosta on arvioitu HSL:n laatiman työssäkäyntialueen henkilöliikenteen ennustemallin (HELMET 3.0) avulla. Liikenne-ennustemalli perustuu Helsingin seudulla tehtyjen liikkumistutkimuksien tuloksiin ja siinä mallinnetaan matkojen määrä, ajankohta, kulkutavan valinta sekä matkojen suuntautuminen. Liikennemalli on laadittu nykytilanteen pohjalta seudun joukko- ja ajoneuvoliikenteen vaikutusten seudulliseen tarkasteluun.
Vuoromäärien muutos aamuruuhkassa
Linjastoluonnoksen mukaan lisää vuoroja tulee Pohjois-Pasilan, Ilmalan, Kannelmäen ja Konalantien alueille. Vuoromääriä vähenee merkittävästi erityisesti Pirkkolassa, Maunulassa ja Oulunkylässä.
 |
| Vuoromäärien erotus aamuhuipputuntina. Vihreä kuvaa vuoromäärien lisääntymistä ja punainen vähenemistä. |
Muutokset matkustajamäärissä
Linjastosuunnitelmaluonnoksen mukainen linjasto parantaa joukkoliikenteen kokonaispalvelutasoa, ja Helsingin seudulla tehtäisiin vuorokaudessa noin 1200 joukkoliikennematkaa enemmän kuin nykylinjastolla. Uudet joukkoliikenteen matkat siirtyvät joukkoliikenteen käyttöön tasaisesti autoilusta sekä kävellen ja pyöräillen tehdyistä matkoista.
Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden muutokset ovat suhteellisen pieniä, mutta joukkoliikennekäytävien ja -linjojen kuormituksissa erot ovat merkittäviä.
Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat erityisesti runkolinjojen 57 ja 59 reiteillä. Matkustajamäärät vähenevät Pirkkola–Pukinmäki-vyöhykkeellä. Runkolinjan 59 suosio vähentää hiukan junaliikenteen matkustajamääriä Leppävaaran kaupunkiradalla ja kehäradalla. Sen sijaan pääradalla matkustajamäärä kasvaa, muttei kovin merkittävästi.
 |
| Joukkoliikenteen matkustajamäärien muutokset aamuhuipputuntina. Vihreä kuvaa matkustajamäärien lisääntymistä ja punainen vähenemistä. |
Saavutettavuuden muutokset alueittain
Vaikutusten arvioinnissa saavutettavuutta on tarkasteltu keskimäärin alueittain. Alueiden keskimääräinen saavutettavuus huomioi alueelta lähtevien matkojen suuntautumisen eri kohteisiin ja matka-ajoissa tapahtuvat muutokset näiden kohteiden välillä.
Matka-aikaa on mitattu painotetulla matka-ajalla, joka huomioi matkan eri osavaiheiden painotukset ja eri kulkutapojen laatu- ja luotettavuuserot siten, kun käyttäjät painottavat niitä valinnoissaan. Matka-ajan lisäksi se kuvaa siis myös joukkoliikenteen palvelutason muutoksia. Etenkin runkolinjoilla liikennöinnin oletetaan olevan luotettavampaa avorahastuksen, liikennevaloetuuksien ja harvemman pysäkkivälin takia.
Keskimäärin suurimmat aikahyödyt linjastosuunnitelmaluonnoksen mukaisessa tilanteessa saavutetaan linjojen 57 ja 59 varrella. Keskimäärin matka-ajat lyhenevät erityisesti Konalassa, Malminkartanossa, Huopalahdessa ja Viikinmäessä. Myös linjan 56 vuorovälin tihennys on havaittavissa aikahyötyinä. Lisäksi matka-ajat lyhenevät Pohjois-Pasilassa, Latokartanossa, Huopalahdessa, Kannelmäessä ja Käpylässä.
Matka-ajat puolestaan pitenevät erityisesti Pirkkola–Maunula–Paloheinä–Pukinmäki-vyöhykkeellä. Matka-aikojen pidentyminen on noin minuutin luokkaa. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, niin matka-aikojen muutokset keskimäärin eivät millään alueella ole edes kahta minuuttia. Pirkkolan, Maunulan ja Paloheinän alueella muutos johtunee linjojen siirtämisestä Pohjois-Pasilan kautta kulkevalle hiukan hitaammalle reitille. Pukinmäessä ja Oulunkylässä taas vuoromäärät vähentyvät. Myös Kontulassa on alueittain pieniä matka-aikojen pitenemisiä, mitkä johtuvat linjan 57 harvemmasta pysäkkivälistä.
 |
| Keskimääräinen matka-ajan muutos alueittain. Vihreällä kuvattuna alueet, joiden saavutettavuus paranee. |
Saavutettavuuden muutoksista voidaan johtaa myös matkustajien aikasäästöt joukkoliikennematkojen keskimääräisten aikakustannusten avulla. Edellä esitetyt muutokset keskimääräisissä matka-ajoissa ja palvelutasossa on arvotettu keskimääräisen aikakustannuksen ja matkamäärien avulla. Matka-aikasäästön arvona on käytetty 8,94 euroa/tunti/henkilö ja vuosilaajennuskertoimena on 300 päivää vuodessa.
Linjastosuunnitelmaluonnoksen mukaiset muutokset tuottavat aikakustannusten avulla arvioituna noin 2,7 miljoonan euron aika- ja palvelutasohyödyt vuodessa. Hyödyt kohdistuvat alueittain samoin kuin keskimääräisen matka-ajan muutokset, mutta ne on painotettu alueelta lähtevien matkustajien määrällä.
 |
| Aika- ja palvelutasohyötyjen kohdistuminen. |
Mitä mieltä olet tuloksista? Kommentoi postaukseen!
