tiistai 13. marraskuuta 2018

Tervetuloa asukastilaisuuksiin!

Järjestämme kolme asukastilaisuutta, joissa esittelemme Helsingin poikittaisyhteyksistä tehtyä luonnosta. Suunnittelualueen asukkailla ja alueella työskentelevillä on mahdollisuus kommentoida linjastosuunnitelmaluonnosta ja esittää kysymyksiä tilaisuuksissa.

Asukastilaisuudet


Ma 19.11.2018 kello 17:30-19:00 Helsingin yliopiston Metsätalo 2. krs. Sali 4, Unioninkatu 40, Helsinki

Ma 26.11.2018 kello 18:00-19:30 Munkkiniemen yhteiskoulun auditorio, Laajalahdentie 21, Helsinki

Ke 28.11.2018 kello 18:00-19:30 Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion ruokala, Kuusikkotie 3, Helsinki

Tule asukastilaisuuteen kuulemaan suunnitelmista ja vaikuttamaan lopulliseen linjastoon!
Tule asukastilaisuuteen kuulemaan suunnitelmista ja vaikuttamaan lopulliseen linjastoon!
Tilaisuudet alkavat HSL:n joukkoliikennesuunnittelijoiden esityksellä. Tämän jälkeen on varattu aikaa yhteiseen keskusteluun.

Linjastoluonnos tulee kommentoitavaksi myös tänne blogiin ennen tilaisuuksia eli oman mielipiteensä voi kertoa myös kommentoimalla blogiin.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Vastaa kyselyyn asukasvuorovaikutuksesta ja viestinnästä!

Kehitämme HSL:ssä linjastosuunnitelmien asukasvuorovaikutusta ja viestintää. Vastaamalla kyselyyn voit kertoa esimerkiksi: Miten haluaisit osallistua vuorovaikutukseen? Mitä kautta haluaisit saada lisätietoa? Miten voisimme kehittää asukasvuorovaikutusta ja viestintää?

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme kappaletta 50 euron arvoisia HSL:n lahjakortteja. Kyselyyn vastaamiseen menee arviolta 10-15 minuuttia.

Vastaa kyselyyn tästä.


Kyselyn vastauksia käytetään linjastosuunnitelmien asukasvuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämisessä sekä aiheesta tehtävässä pro gradu -tutkielmassa.

HSL laatii alueellisia linjastosuunnitelmia, joiden yhteydessä tehdään aina asukasvuorovaikutusta. Asukasvuorovaikutuksella tarkoitetaan asukkaiden ja HSL:n välistä keskustelua siitä, millaisia ratkaisuja joukkoliikennepalvelussa tulisi tehdä. Asukasvuorovaikutukseen sisältyy myös suunnittelualueen asukkaille kohdistettu viestintä sekä heidän informoimisensa tulevista muutoksista.

maanantai 29. lokakuuta 2018

Vaihdoton yhteys vaihdolliseksi tai päinvastoin

Linjastosuunnitelmassa tavoitteena on parantaa tärkeiksi koettuja yhteyksiä, jotka hyödyttävät suuren joukon matkustustarpeita. Jotta muutamien tiheällä vuorovälillä ja laajoilla liikennöintiajoilla liikennöivien poikittaislinjojen muodostaminen olisi mahdollista, voi osa nykyisistä vaihdottomista matkoista muuttua vaihdollisiksi. Tiheiden vuorovälien ansiosta liikkuminen on kuitenkin sujuvaa, kun jatkoyhteyttä vaihtopaikassa ei tarvitse odottaa kauan. Pyrimme varmistamaan, että vaihdollinen yhteys palvelee hyvin.

Vaihdolliseksi saattaisi muuttua esimerkiksi linjan 51 nykyisin tarjoama yhteys Pohjois-Haagasta Kallioon tai linjan 552 nykyisin tarjoama yhteys Malmilta Otaniemeen.

Ensimmäisessä tapauksessa vaihtoehtona olisi kulkea esimerkiksi junalla Pohjois-Haagasta Pasilaan ja sieltä ratikalla 9 Kallioon tai bussilla 40 tai 43 Töölöön ja edelleen ratikalla 1, 3 tai 8 Kallioon. Kokonaismatka-aika olisi kutakuinkin sama kuin nykyisellä linjalla 51, ja yhteyksiä olisi tarjolla tiheällä vuorovälillä aamusta iltaan.

Reittioppaan vaihtoehtoiset reitit välille Pohjois-Haaga-Kallio.
Reittioppaan tarjoamia linjalle 51 vaihtoehtoisia reittejä välille Pohjois-Haaga–Kallio.
Jälkimmäisessä tapauksessa Malmilta Otaniemeen nopein yhteys kulkee keskustan kautta. Linjalla 552 matka-aika on noin 45 minuutin luokkaa, mutta junamatka Helsingin päärautatieasemalle, kävely Rautatientorin metroasemalle, metromatka ja kävely Aalto yliopiston metroasemalta vie kaikkinensa noin 35–40 minuuttia. Mikäli haluaa uudessa vyöhykejärjestelmässä välttää A-vyöhykkeen kautta kulkemista (matkustajalla on esimerkiksi BC-vyöhykkeen lippu), voi matkan tehdä junalla ja runkobussilinjalla 550 (ja tulevaisuudessa Raide-Jokerilla) Otaniemessä vaihtaen. Tällöin kokonaismatka-ajaksi Malmilta Otaniemeen tulee noin 45–50 minuuttia. Linjan 552 reitti kulkee A-vyöhykkeellä Munkkivuoressa, Munkkiniemessä ja Otaniemessä, eikä sillä siten voi matkustaa A-vyöhykkeen kautta kulkevaa matkaa pelkällä BC-lipulla. Näillä vaihdollisilla yhteyksillä matka-aika siis joko hieman pitenee tai lyhenee reitistä riippuen. Junat, metro ja runkolinja 550 kulkevat koko päivän tiheällä vuorovälillä, joten matkaan voi lähteä erityisemmin aikatauluja katsomatta, eikä jatkoyhteyttä tarvitse odotella pitkään. 

Reittioppaan vaihtoehtoiset reitit välille Malmi-Otaniemi.
Reittioppaan tarjoamia linjalle 552 vaihtoehtoisia yhteyksiä välille Malmi–Otaniemi.
Liikkumiskyselyssämme nousi selvästi esille, että Munkinseudulta Huopalahden aseman kautta Pohjois-Haagan ja Kannelmäen suuntaan kulkevalle linjalle voisi olla kysyntää. Ja linja voisi palvella monia tärkeitä yhteystarpeita, kuten koulumatkoja, liityntämatkoja erityisesti Huopalahden asemalle, asiointi- ja ostosmatkoja sekä vapaa-ajanmatkoja. Huomasimme myös nykyisten linjojen kuormitustietoja tutkiessamme, että linjan 552 busseissa on yleensä hyvin tilaa Malmilta Hämeenlinnanväylälle asti, ja bussit alkavat selvästi täyttyä Haagan puolella Huopalahden asemaa lähestyttäessä ja kaikkein täysimmillään bussit ovat Huopalahden aseman ja Munkkivuoren välillä. 

Olemmekin pohtineet suunnittelijoiden kesken, olisiko järkevää yhdistää linjojen 52 ja 552 liikenne yhdeksi tiheäksi, Huopalahden aseman kautta kulkevaksi linjaksi, jonka reitti kääntyisikin Munkkivuoren suunnasta tullessaan Eliel Saarisen tieltä pohjoiseen Kannelmäen suuntaan. Huopalahden asemalta itään Maunulan ja Oulunkylän suuntaan kun pääsee joka tapauksessa tiheällä vuorovälillä runkolinjalla 550 ja noin viiden vuoden päästä modernilla pikaratikalla. Tällä reittiosuudella linjojen 52 ja 552 nykyiset reitit olisivat täysin päällekkäiset. Kannelmäkeen kulkevalla reitillään linja 52/552 voisi mahdollisesti kulkea tiheällä 10 minuutin vuorovälillä myös keskipäivällä ja alkuillasta, ja hiljaisempinakin ajankohtina vuoroväli voisi olla tiheämpi kuin nykyisellä linjalla 52.  

Linjan 52/552 hahmoteltu uusi reitti Otaniemestä Kannelmäkeen.
Linjalle 52/552 hahmoteltu uusi reitti Otaniemestä Munkkiniemen, Munkkivuoren, Huopalahden aseman ja Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen. Harmaat ympyrät kuvaavat aluetta, joka on enintään 400 metrin etäisyydellä linjan pysäkeistä.
Miltä nämä ajatukset kuulostavat? Jätä kommentti!


torstai 18. lokakuuta 2018

Missä asukastilaisuus pitäisi järjestää ja mihin kellonaikaan?

Pohdimme parhaillaan suunnittelijoiden kesken asukastilaisuuksien järjestämistä. Linjastosuunnitelmista on tavallisesti järjestetty asukastilaisuus (tai useita), jossa me suunnittelijat olemme esitelleet suunnitelmaluonnoksia ja paikalle tulleet asukkaat ovat voineet kertoa oman mielipiteensä ja esittää kysymyksiä.

Helsingin poikittaisyhteyksien kehittämisen tiimoilta olemme miettineet, että tilaisuudet ajoittuisivat marraskuun loppupuolelle.

Nyt haluaisimme kuulla juuri sinun mielipiteesi! Missä sinun mielestäsi asukastilaisuus kannattaisi järjestää? Voit nimetä kaupunginosan tai kertoa jonkun tietyn paikan (esimerkiksi koulu, kirjasto, kulttuurikeskus), joka soveltuisi tällaiseen tilaisuuteen.

Entä mikä olisi sopiva ajankohta tilaisuudelle: keskellä päivää, iltapäivällä vai alkuillasta? Kerro meille kellonaikatoiveesi!

Missä asukastilaisuus kannattaisi järjestää ja milloin?
Mikä olisi hyvä paikka asukastilaisuudelle?

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Liikkumiskyselyn tuloksia osa 2

Liikkumiskyselyssä vastaajien oli mahdollista antaa vapaamuotoista palautetta. Kävimme kaikki vastaukset läpi ja poimimme niistä suunnittelutyön kannalta keskeisiä asioita. Monet asiat toistuivat useissa vastauksissa.

Yhteystoiveita


Monissa kommenteissa toivottiin jonkin tietyn yhteysvälin joukkoliikenneyhteyksien parantamista. Pidämme nämä ehdotukset mielessämme suunnittelutyön edetessä. Kaikkia toiveita emme todennäköisesti pysty toteuttamaan, mutta pyrimme parantamaan ainakin niitä tärkeiksi koettuja yhteyksiä, joilla voidaan vastata mahdollisimman suuren joukon matkustustarpeisiin. Jokin nykyisin vaihdoton yhteys saattaa samalla muuttua vaihdolliseksi, mutta pyrimme tällöinkin varmistamaan, että käyttöön jää hyvin palveleva vaihdollinen yhteys.

Liikkumiskyselyn vastauksissa esille nousseita yhteystarpeita esitettynä kartalla.
Liikkumiskyselyn vastauksissa esille nousseita yhteystarpeita.
Vahvimmin vastauksissa nousi esille tarve kehittää Huopalahden aseman kautta kulkevan Otaniemi–Lehtisaari–Munkkiniemi–Munkkivuori–Etelä-Haaga–Pohjois-Haaga–Kannelmäki-käytävän liikennettä. Alueella kuljetaan esimerkiksi koulumatkoja molempiin suuntiin ja toisaalta Huopalahden asemalle kaivataan nykyistä parempaa yhteyttä sekä lännen että pohjoisen suunnasta. Samaan käytävään osuvat myös Munkkivuoren ostoskeskuksen ja kauppakeskus Kaaren palvelut. Alla on listattuna myös joitakin muita tärkeiksi koettuja kehittämiskohteita:

  • Haaga–Kallio-yhteys
  • Yhteydet Maunulasta Pasilaan erityisesti Triplan valmistuessa vuonna 2019
  • Yhteydet Konalasta Kannelmäkeen (Kaareen)
  • Pitäjänmäen asemalta jatkoyhteydet Konalan suuntaan
  • Ulvilantien yhteydet Munkkiniemeen (yhteys ratikkaan 4) ja Huopalahden asemalle
  • Vanhan Maunulan yhteydet Käpylän asemalle
  • Jonkin Viikintien poikittaislinjan siirtäminen kulkemaan Viikinmäen kautta

Yksittäisissä kommenteissa toivottiin myös parempia yhteyksiä esimerkiksi Metsälästä Meilahteen, Kannelmäestä Pirkkolan uimahallille ja Käpylästä Oulunkylän terveysasemalle.

Liikennöintiajat ja vuorovälit


Kommenteissa toivottiin yleisesti paljon parannuksia poikittaislinjojen vuoroväleihin ja liikennöintiaikoihin. Vain arkisin liikennöiville linjoille 50, 54, 56 ja 552 toivottiin viikonloppuliikennettä, arkisin ja lauantaisin kulkevalle linjalle 51 toivottiin sunnuntailiikennettä ja erityisesti linjoille 51, 52, 56, 57 ja 552 toivottiin tiheämpiä vuorovälejä.

On selvää, että käytettävissämme oleva rahoitus ei riitä siihen, että voisimme laajentaa useiden linjojen liikennöintiaikoja ja tihentää lähes kaikkien poikittaislinjojen vuorovälejä. Pyrimme kuitenkin löytämään ne potentiaaliset reittiosuudet ja linjat, joiden liikennöintiä voisi kehittää siihen suuntaan, että vuorovälit olisivat tiheät koko päivän ja bussit kulkisivat joka päivä aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Nykyisen liikenteen ongelmia


Vastauksissa nousi esille joitakin nykyisen liikenteen ongelmia, jotka muun muassa vaikuttavat liikennöinnin luotettavuuteen (erityisesti aikataulujen pitävyyteen). Nämä samat ongelmapaikat näkyvät myös ajoaikojen suurena hajontana bussien ajoaikamittauksissa, joiden perusteella aikataulut määritellään. Joukkoliikenteen sujuvuuden parantamisesta ongelmallisissa ruuhkapaikoissa tulemme käymään keskustelua Helsingin kaupungin kanssa. Osa ongelmista on ehkä ratkaistavissa melko pienilläkin toimenpiteillä, mutta joissakin paikoissa sujuvuuden parantaminen voi olla hyvin hankalaa ilman suuria kustannuksia.

Lapinmäentiellä, Koskelantiellä, Hermannin rantatiellä ja Asesepäntiellä bussit juuttuvat ajoittain ruuhkiin, mistä aiheutuu myöhästymisiä. Lisäksi eri puolilla kaupunkia rakennustyömaat aiheuttavat isompia ja pienempiä viivästyksiä. Myös matkan varrella tapahtuvien kuljettajanvaihtojen todettiin aiheuttavan satunnaista viivettä matkustamiseen. Tällaiset muutaman minuutin ylimääräiset viiveet saattavat johtaa esimerkiksi vaihtoyhteyksien katkeamiseen.

Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin, että Latokartanossa Tilanhoitajankaarella on nykytilanteessa bussiliikennettä jo liiaksikin. Tämän takia toivottiin, että osa alueen bussiliikenteestä siirrettäisiin kulkemaan Latokartanonkaarta pitkin asuinalueen ja yliopistokampuksen pohjoispuolelta. Erityisesti linjojen 51 ja 52 osalta monissa vastauksissa toistui reittien hitaus. Usein matkan voi tehdä vaihdollisena nopeampaa reittiä kuin vaihdottomasti linjalla 51 tai 52.

Mitä mieltä sinä olet? Oliko kyselyn vastauksissa jotain yllättävää? Onko jotain jäänyt huomioimatta? Kerro meille!

torstai 11. lokakuuta 2018

Liikkumiskyselyn tuloksia osa 1

Helsingin poikittaislinjaston kehittämisen tueksi keräsimme lähtötietoja liikkumiskyselyllä, joka oli avoinna 19.9.–7.10. Kysely keräsi noin 5 000 vastaajaa, ja kartoille merkittiin lähes 25 000 kohdetta. Kiitos ahkerasta vastaamisesta kaikille! Seuraavassa esittelemme poimintoja kyselyn tuloksista.

Liikkumiskyselyyn vastanneiden merkitsemät kodit.
Vastaajien merkitsemät kodit
Saimme vastauksia varsin hyvin koko suunnittelualueelta, joskin vastaukset painottuivat suunnittelualueen länsiosaan Munkkivuori–Haaga-alueelle sekä suunnittelualueen keskelle Maunulaan. 

Kyselyyn vastanneiden merkitsemät työ- ja opiskelupaikat.
Vastaajien merkitsemät työ- ja opiskelupaikat
Kyselyyn vastanneiden työ- ja opiskelupaikat sijoittuvat Helsingin keskustan lisäksi muun muassa Vallilaan, Pasilaan, Pitäjänmäelle, Kumpulaan, Viikkiin, Meilahteen ja Otaniemeen.

Vuorovälit tärkein kehitettävä asia


Kyselyyn vastanneet pitivät vuorovälejä selvästi tärkeimpänä joukkoliikennetarjonnan kehittämiskohteena. Vastaavanlaisia tuloksia olemme saaneet muissakin yhteyksissä, ja myös kansainväliset kokemukset ovat olleet samansuuntaisia: tiheä vuoroväli mahdollistaa sujuvan liikkumisen joukkoliikenteellä siten, ettei liikkuminen ole ainakaan kovin merkittävästi aikatauluista riippuvaista. Muina tärkeinä asioina vastaajat pitivät vaihtojen toimivuutta ja aikataulujen luotettavuutta. 

Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät kehittämiskohteet.
Vastaajien mielestä tärkeimmät kehittämiskohteet
Kehitettävissä yhteysväleissä nousivat esille linjan 56 reitin varsi kokonaisuudessaan, linjan 57 reittiosuudet Viikistä Käpylään ja Käpylästä Munkkivuoreen sekä Munkkivuoren ja Munkkiniemen yhteydet Huopalahden asemalle. Linja 57 oli myös suosituin ehdokas uudeksi runkolinjaksi. Toiseksi suosituimmaksi runkolinjaehdokkaaksi kohosi linja 552, joka tarjoaa yhteyksiä muun muassa Munkkiniemen ja Huopalahden aseman välillä. 

Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät yhteysvälit, joita pitäisi kehittää.
Vastaajien mielestä tärkeimmät kehitettävät yhteysvälit

maanantai 1. lokakuuta 2018

Linjastosuunnitelmatyön suunnitteluperiaatteita ja tavoitteita

Mitkä ovat linjastosuunnitelmatyön tavoitteet? Mitä suunnitteluperiaatteita noudatamme HSL-liikenteessä? Näitä kysymyksiä olemme pohtineet Helsingin poikittaisyhteyksien kehittämisen yhteydessä.

HSL-alueella yhtenäinen lipputuote mahdollistaa yhtenäisen joukkoliikenneverkon muodostumisen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihdottomia yhteyksiä tarjoavien, mutta harvoin liikennöivien linjojen sijasta alueelle voidaan muodostaa joukkoliikenteen verkosto, jossa linjat ovat suhteellisen suoraviivaisia, liikennöivät tiheästi ja laajoilla liikennöintiajoilla. Tiheiden linjojen verkosto mahdollistaa sujuvan matkustamisen koko seudulla vaihdollisten yhteyksien avulla. Tätä suunnitteluperiaatetta noudatetaan koko HSL-liikenteessä.

Tavoitteena mahdollisimman sujuva liikkuminen solmupisteiden kautta


Tässä linjastosuunnitelmatyössä keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa joukkoliikenneverkoston poikittaissuuntaisia yhteyksiä siten, että verkostossa liikkuminen on mahdollisimman sujuvaa solmupisteiden kautta joka päivä aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Joukkoliikenteen runkoverkostossa on jo nykyisin säteittäiset pääyhteydet Helsingin keskustasta viuhkamaisesti itään, pohjoiseen ja länteen. Nämä säteittäiset pääyhteydet muodostuvat raskaasta raideliikenteestä (metro, lähijunat) sekä pääteiden suuntaisesta bussiliikenteestä.

Lähivuosina tulossa useita runkolinjoja


Ensimmäinen säteittäissuuntainen runkobussilinja 200 Helsingin keskustasta Pitäjänmäen ja Turuntien kautta Leppävaaraan ja Espoon keskukseen aloittaa liikennöintinsä syksyllä 2020. Säteittäisten pääyhteyksien välillä pääsee liikkumaan poikittaisliikenteellä, jossa yhteyksiä tarjoavat jo nykyisin runkolinjat 550 ja 560 sekä syksystä 2019 lähtien runkolinjoiksi 500 ja 510 muuttuvat linjat 58 ja 551. Linja 562 muuttuu runkolinjaksi 570 vuonna 2020. Nykyisistä runkolinjoista 550 muuttuu seudun ensimmäiseksi pikaraitiotielinjaksi arviolta vuonna 2023. Näiden runkoyhteyksien lisäksi joukkoliikenneverkko käsittää useita muita poikittaislinjoja, jotka liikennöivät harvemmalla vuorovälillä. Osa näistä linjoista myös liikennöi rajoitetummin kuin runkolinjat.

HSL:n poikittainen runkolinjasto kattaa jo monet keskeiset yhteydet 2020-luvun alkupuolella. Runkolinjojen väliin jää kuitenkin käytäviä, missä poikittainen liikenne ei ole yhtä tiheää kuin runkolinjoilla. Näitä käytäviä ovat esimerkiksi Viikki–Kontula, Koskelantie–Hakamäentie ja Metsäläntie. Tässä työssä pyrimme muodostamaan linjaston, joka mahdollistaisi poikittaisen joukkoliikenteen runkoverkon tihentämisen siten, että tiheästi kulkevia poikittaislinjoja liikennöisi Helsingissä parin kilometrin välein keskeisillä poikittaisväylillä.

Kuvattuna suunnittelualue ja Helsingin poikittaislinjaston keskeiset yhteystarpeet kartalla.
Suunnittelualue ja Helsingin poikittaislinjaston keskeiset yhteystarpeet.

Tavoitteena tiheät vuorovälit, laajat liikennöintiajat, helpot vaihdot 


Nyt tehtävässä poikittaislinjaston kehittämistyössä tavoitteena on muodostaa muutamiin keskeisiin poikittaisen joukkoliikenteen käytäviin tiheästi ja laajoilla liikennöintiajoilla palveleva linjasto, joka kulkee keskeisten vaihtopaikkojen kautta. Laajat liikennöintiajat tarkoittavat, että liikenne alkaa arkisin viimeistään noin klo 5 (la–su klo 6) ja jatkuu vähintään noin klo 23.30 asti. Tiheän vuorovälin osalta nyrkkisääntönä on 10 minuutin vuoroväli päiväsaikaan. Aikaisin aamulla, iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli voi olla hieman harvempi, mutta tavoitteena tällöinkin on enintään 15–20 minuutin vuoroväli.

Jotta muutamien tiheällä vuorovälillä ja laajoilla liikennöintiajoilla liikennöivien poikittaislinjojen muodostaminen olisi mahdollista, voi osa nykyisistä vaihdottomista matkoista muuttua vaihdollisiksi. Tiheiden vuorovälien ansiosta liikkuminen on kuitenkin sujuvaa, kun jatkoyhteyttä vaihtopaikassa ei tarvitse odottaa kauan. Tässä työssä keskeisiä vaihtopaikkoja ovat raideliikenteen asemat (esimerkiksi Kontula, Oulunkylä, Käpylä, Ilmala, Huopalahti ja Kalasatama) sekä bussiliikenteen solmukohdat (esimerkiksi Viikki, Käskynhaltijantie, Maunula, Koskelantien ja Mäkelänkadun risteys Käpylässä, Ruskeasuo, Eliel Saarisen tien, Aino Acktén tien ja Ilkantien risteys Haagassa sekä Munkkivuori ja Munkkiniemi).


PS. Liikkumiskyselyyn on tullut vajaan kahden viikon aikana jo yli 3800 vastausta! Mahtavaa, kiitos kaikille jo vastanneille! Jos et ole vielä kertonut mielipidettäsi, niin vielä ehdit 7.10. asti: https://app.maptionnaire.com/fi/4830/ .