Vaikutusten arvioinnin tuloksia

Esittelemme tässä postauksessa vaikutusten arvioinnin tuloksia. Vaikutusten arviointi on tehty Helsingin poikittaislinjaston luonnoksen toisesta versiosta ja tarkasteluvuotena on 2025. Linjastomuutosten vaikutuksia on arvioitu seuraavista näkökulmista: matkustajien aikasäästöt, saavutettavuus sekä vaikutus matkustajamääriin ja kulkumuoto-osuuteen.

Linjastosuunnitelmaluonnoksessa on pyritty runkolinjamaiseen linjastoon. Vaikutusten arviointia varten linjat 57 ja 59 on muutettu runkolinjoiksi.

Saavutettavuuden sekä liikkumiskäyttäytymisen muutosta on arvioitu HSL:n laatiman työssäkäyntialueen henkilöliikenteen ennustemallin (HELMET 3.0) avulla. Liikenne-ennustemalli perustuu Helsingin seudulla tehtyjen liikkumistutkimuksien tuloksiin ja siinä mallinnetaan matkojen määrä, ajankohta, kulkutavan valinta sekä matkojen suuntautuminen. Liikennemalli on laadittu nykytilanteen pohjalta seudun joukko- ja ajoneuvoliikenteen vaikutusten seudulliseen tarkasteluun.

Vuoromäärien muutos aamuruuhkassa 

Linjastoluonnoksen mukaan lisää vuoroja tulee Pohjois-Pasilan, Ilmalan, Kannelmäen ja Konalantien alueille. Vuoromääriä vähenee merkittävästi erityisesti Pirkkolassa, Maunulassa ja Oulunkylässä.

Vuoromäärien erotus aamuhuipputuntina. Vihreä kuvaa vuoromäärien lisääntymistä ja punainen vähenemistä.

Muutokset matkustajamäärissä

Linjastosuunnitelmaluonnoksen mukainen linjasto parantaa joukkoliikenteen kokonaispalvelutasoa, ja Helsingin seudulla tehtäisiin vuorokaudessa noin 1200 joukkoliikennematkaa enemmän kuin nykylinjastolla. Uudet joukkoliikenteen matkat siirtyvät joukkoliikenteen käyttöön tasaisesti autoilusta sekä kävellen ja pyöräillen tehdyistä matkoista. 

Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden muutokset ovat suhteellisen pieniä, mutta joukkoliikennekäytävien ja -linjojen kuormituksissa erot ovat merkittäviä.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat erityisesti runkolinjojen 57 ja 59 reiteillä. Matkustajamäärät vähenevät Pirkkola–Pukinmäki-vyöhykkeellä. Runkolinjan 59 suosio vähentää hiukan junaliikenteen matkustajamääriä Leppävaaran kaupunkiradalla ja kehäradalla. Sen sijaan pääradalla matkustajamäärä kasvaa, muttei kovin merkittävästi.

Joukkoliikenteen matkustajamäärien muutokset aamuhuipputuntina. Vihreä kuvaa matkustajamäärien lisääntymistä ja punainen vähenemistä.

Saavutettavuuden muutokset alueittain

Vaikutusten arvioinnissa saavutettavuutta on tarkasteltu keskimäärin alueittain. Alueiden keskimääräinen saavutettavuus huomioi alueelta lähtevien matkojen suuntautumisen eri kohteisiin ja matka-ajoissa tapahtuvat muutokset näiden kohteiden välillä. 

Matka-aikaa on mitattu painotetulla matka-ajalla, joka huomioi matkan eri osavaiheiden painotukset ja eri kulkutapojen laatu- ja luotettavuuserot siten, kun käyttäjät painottavat niitä valinnoissaan. Matka-ajan lisäksi se kuvaa siis myös joukkoliikenteen palvelutason muutoksia. Etenkin runkolinjoilla liikennöinnin oletetaan olevan luotettavampaa avorahastuksen, liikennevaloetuuksien ja harvemman pysäkkivälin takia.

Keskimäärin suurimmat aikahyödyt linjastosuunnitelmaluonnoksen mukaisessa tilanteessa saavutetaan linjojen 57 ja 59 varrella. Keskimäärin matka-ajat lyhenevät erityisesti Konalassa, Malminkartanossa, Huopalahdessa ja Viikinmäessä. Myös linjan 56 vuorovälin tihennys on havaittavissa aikahyötyinä. Lisäksi matka-ajat lyhenevät Pohjois-Pasilassa, Latokartanossa, Huopalahdessa, Kannelmäessä ja Käpylässä.

Matka-ajat puolestaan pitenevät erityisesti Pirkkola–Maunula–Paloheinä–Pukinmäki-vyöhykkeellä. Matka-aikojen pidentyminen on noin minuutin luokkaa. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, niin matka-aikojen muutokset keskimäärin eivät millään alueella ole edes kahta minuuttia. Pirkkolan, Maunulan ja Paloheinän alueella muutos johtunee linjojen siirtämisestä Pohjois-Pasilan kautta kulkevalle hiukan hitaammalle reitille. Pukinmäessä ja Oulunkylässä taas vuoromäärät vähentyvät. Myös Kontulassa on alueittain pieniä matka-aikojen pitenemisiä, mitkä johtuvat linjan 57 harvemmasta pysäkkivälistä.

Keskimääräinen matka-ajan muutos alueittain. Vihreällä kuvattuna alueet, joiden saavutettavuus paranee.

Saavutettavuuden muutoksista voidaan johtaa myös matkustajien aikasäästöt joukkoliikennematkojen keskimääräisten aikakustannusten avulla. Edellä esitetyt muutokset keskimääräisissä matka-ajoissa ja palvelutasossa on arvotettu keskimääräisen aikakustannuksen ja matkamäärien avulla. Matka-aikasäästön arvona on käytetty 8,94 euroa/tunti/henkilö ja vuosilaajennuskertoimena on 300 päivää vuodessa.

Linjastosuunnitelmaluonnoksen mukaiset muutokset tuottavat aikakustannusten avulla arvioituna noin 2,7 miljoonan euron aika- ja palvelutasohyödyt vuodessa. Hyödyt kohdistuvat alueittain samoin kuin keskimääräisen matka-ajan muutokset, mutta ne on painotettu alueelta lähtevien matkustajien määrällä.

Aika- ja palvelutasohyötyjen kohdistuminen. 

Mitä mieltä olet tuloksista? Kommentoi postaukseen!

Liikkumiskyselyn tuloksia osa 2

Liikkumiskyselyssä vastaajien oli mahdollista antaa vapaamuotoista palautetta. Kävimme kaikki vastaukset läpi ja poimimme niistä suunnittelutyön kannalta keskeisiä asioita. Monet asiat toistuivat useissa vastauksissa.

Yhteystoiveita

Monissa kommenteissa toivottiin jonkin tietyn yhteysvälin joukkoliikenneyhteyksien parantamista. Pidämme nämä ehdotukset mielessämme suunnittelutyön edetessä. Kaikkia toiveita emme todennäköisesti pysty toteuttamaan, mutta pyrimme parantamaan ainakin niitä tärkeiksi koettuja yhteyksiä, joilla voidaan vastata mahdollisimman suuren joukon matkustustarpeisiin. Jokin nykyisin vaihdoton yhteys saattaa samalla muuttua vaihdolliseksi, mutta pyrimme tällöinkin varmistamaan, että käyttöön jää hyvin palveleva vaihdollinen yhteys.

Liikkumiskyselyn vastauksissa esille nousseita yhteystarpeita.

Vahvimmin vastauksissa nousi esille tarve kehittää Huopalahden aseman kautta kulkevan Otaniemi–Lehtisaari–Munkkiniemi–Munkkivuori–Etelä-Haaga–Pohjois-Haaga–Kannelmäki-käytävän liikennettä. Alueella kuljetaan esimerkiksi koulumatkoja molempiin suuntiin ja toisaalta Huopalahden asemalle kaivataan nykyistä parempaa yhteyttä sekä lännen että pohjoisen suunnasta. Samaan käytävään osuvat myös Munkkivuoren ostoskeskuksen ja kauppakeskus Kaaren palvelut. Alla on listattuna myös joitakin muita tärkeiksi koettuja kehittämiskohteita:

• Haaga–Kallio-yhteys
• Yhteydet Maunulasta Pasilaan erityisesti Triplan valmistuessa vuonna 2019
• Yhteydet Konalasta Kannelmäkeen (Kaareen)
• Pitäjänmäen asemalta jatkoyhteydet Konalan suuntaan
• Ulvilantien yhteydet Munkkiniemeen (yhteys ratikkaan 4) ja Huopalahden asemalle
• Vanhan Maunulan yhteydet Käpylän asemalle
• Jonkin Viikintien poikittaislinjan siirtäminen kulkemaan Viikinmäen kautta

Yksittäisissä kommenteissa toivottiin myös parempia yhteyksiä esimerkiksi Metsälästä Meilahteen, Kannelmäestä Pirkkolan uimahallille ja Käpylästä Oulunkylän terveysasemalle.

Liikennöintiajat ja vuorovälit

Kommenteissa toivottiin yleisesti paljon parannuksia poikittaislinjojen vuoroväleihin ja liikennöintiaikoihin. Vain arkisin liikennöiville linjoille 50, 54, 56 ja 552 toivottiin viikonloppuliikennettä, arkisin ja lauantaisin kulkevalle linjalle 51 toivottiin sunnuntailiikennettä ja erityisesti linjoille 51, 52, 56, 57 ja 552 toivottiin tiheämpiä vuorovälejä.

On selvää, että käytettävissämme oleva rahoitus ei riitä siihen, että voisimme laajentaa useiden linjojen liikennöintiaikoja ja tihentää lähes kaikkien poikittaislinjojen vuorovälejä. Pyrimme kuitenkin löytämään ne potentiaaliset reittiosuudet ja linjat, joiden liikennöintiä voisi kehittää siihen suuntaan, että vuorovälit olisivat tiheät koko päivän ja bussit kulkisivat joka päivä aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Nykyisen liikenteen ongelmia

Vastauksissa nousi esille joitakin nykyisen liikenteen ongelmia, jotka muun muassa vaikuttavat liikennöinnin luotettavuuteen (erityisesti aikataulujen pitävyyteen). Nämä samat ongelmapaikat näkyvät myös ajoaikojen suurena hajontana bussien ajoaikamittauksissa, joiden perusteella aikataulut määritellään. Joukkoliikenteen sujuvuuden parantamisesta ongelmallisissa ruuhkapaikoissa tulemme käymään keskustelua Helsingin kaupungin kanssa. Osa ongelmista on ehkä ratkaistavissa melko pienilläkin toimenpiteillä, mutta joissakin paikoissa sujuvuuden parantaminen voi olla hyvin hankalaa ilman suuria kustannuksia.

Lapinmäentiellä, Koskelantiellä, Hermannin rantatiellä ja Asesepäntiellä bussit juuttuvat ajoittain ruuhkiin, mistä aiheutuu myöhästymisiä. Lisäksi eri puolilla kaupunkia rakennustyömaat aiheuttavat isompia ja pienempiä viivästyksiä. Myös matkan varrella tapahtuvien kuljettajanvaihtojen todettiin aiheuttavan satunnaista viivettä matkustamiseen. Tällaiset muutaman minuutin ylimääräiset viiveet saattavat johtaa esimerkiksi vaihtoyhteyksien katkeamiseen.

Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin, että Latokartanossa Tilanhoitajankaarella on nykytilanteessa bussiliikennettä jo liiaksikin. Tämän takia toivottiin, että osa alueen bussiliikenteestä siirrettäisiin kulkemaan Latokartanonkaarta pitkin asuinalueen ja yliopistokampuksen pohjoispuolelta. Erityisesti linjojen 51 ja 52 osalta monissa vastauksissa toistui reittien hitaus. Usein matkan voi tehdä vaihdollisena nopeampaa reittiä kuin vaihdottomasti linjalla 51 tai 52.

Mitä mieltä sinä olet? Oliko kyselyn vastauksissa jotain yllättävää? Onko jotain jäänyt huomioimatta? Kerro meille!