maanantai 1. lokakuuta 2018

Linjastosuunnitelmatyön suunnitteluperiaatteita ja tavoitteita

Mitkä ovat linjastosuunnitelmatyön tavoitteet? Mitä suunnitteluperiaatteita noudatamme HSL-liikenteessä? Näitä kysymyksiä olemme pohtineet Helsingin poikittaisyhteyksien kehittämisen yhteydessä.

HSL-alueella yhtenäinen lipputuote mahdollistaa yhtenäisen joukkoliikenneverkon muodostumisen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihdottomia yhteyksiä tarjoavien, mutta harvoin liikennöivien linjojen sijasta alueelle voidaan muodostaa joukkoliikenteen verkosto, jossa linjat ovat suhteellisen suoraviivaisia, liikennöivät tiheästi ja laajoilla liikennöintiajoilla. Tiheiden linjojen verkosto mahdollistaa sujuvan matkustamisen koko seudulla vaihdollisten yhteyksien avulla. Tätä suunnitteluperiaatetta noudatetaan koko HSL-liikenteessä.

Tavoitteena mahdollisimman sujuva liikkuminen solmupisteiden kautta


Tässä linjastosuunnitelmatyössä keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa joukkoliikenneverkoston poikittaissuuntaisia yhteyksiä siten, että verkostossa liikkuminen on mahdollisimman sujuvaa solmupisteiden kautta joka päivä aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Joukkoliikenteen runkoverkostossa on jo nykyisin säteittäiset pääyhteydet Helsingin keskustasta viuhkamaisesti itään, pohjoiseen ja länteen. Nämä säteittäiset pääyhteydet muodostuvat raskaasta raideliikenteestä (metro, lähijunat) sekä pääteiden suuntaisesta bussiliikenteestä.

Lähivuosina tulossa useita runkolinjoja


Ensimmäinen säteittäissuuntainen runkobussilinja 200 Helsingin keskustasta Pitäjänmäen ja Turuntien kautta Leppävaaraan ja Espoon keskukseen aloittaa liikennöintinsä syksyllä 2020. Säteittäisten pääyhteyksien välillä pääsee liikkumaan poikittaisliikenteellä, jossa yhteyksiä tarjoavat jo nykyisin runkolinjat 550 ja 560 sekä syksystä 2019 lähtien runkolinjoiksi 500 ja 510 muuttuvat linjat 58 ja 551. Linja 562 muuttuu runkolinjaksi 570 vuonna 2020. Nykyisistä runkolinjoista 550 muuttuu seudun ensimmäiseksi pikaraitiotielinjaksi arviolta vuonna 2023. Näiden runkoyhteyksien lisäksi joukkoliikenneverkko käsittää useita muita poikittaislinjoja, jotka liikennöivät harvemmalla vuorovälillä. Osa näistä linjoista myös liikennöi rajoitetummin kuin runkolinjat.

HSL:n poikittainen runkolinjasto kattaa jo monet keskeiset yhteydet 2020-luvun alkupuolella. Runkolinjojen väliin jää kuitenkin käytäviä, missä poikittainen liikenne ei ole yhtä tiheää kuin runkolinjoilla. Näitä käytäviä ovat esimerkiksi Viikki–Kontula, Koskelantie–Hakamäentie ja Metsäläntie. Tässä työssä pyrimme muodostamaan linjaston, joka mahdollistaisi poikittaisen joukkoliikenteen runkoverkon tihentämisen siten, että tiheästi kulkevia poikittaislinjoja liikennöisi Helsingissä parin kilometrin välein keskeisillä poikittaisväylillä.

Kuvattuna suunnittelualue ja Helsingin poikittaislinjaston keskeiset yhteystarpeet kartalla.
Suunnittelualue ja Helsingin poikittaislinjaston keskeiset yhteystarpeet.

Tavoitteena tiheät vuorovälit, laajat liikennöintiajat, helpot vaihdot 


Nyt tehtävässä poikittaislinjaston kehittämistyössä tavoitteena on muodostaa muutamiin keskeisiin poikittaisen joukkoliikenteen käytäviin tiheästi ja laajoilla liikennöintiajoilla palveleva linjasto, joka kulkee keskeisten vaihtopaikkojen kautta. Laajat liikennöintiajat tarkoittavat, että liikenne alkaa arkisin viimeistään noin klo 5 (la–su klo 6) ja jatkuu vähintään noin klo 23.30 asti. Tiheän vuorovälin osalta nyrkkisääntönä on 10 minuutin vuoroväli päiväsaikaan. Aikaisin aamulla, iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli voi olla hieman harvempi, mutta tavoitteena tällöinkin on enintään 15–20 minuutin vuoroväli.

Jotta muutamien tiheällä vuorovälillä ja laajoilla liikennöintiajoilla liikennöivien poikittaislinjojen muodostaminen olisi mahdollista, voi osa nykyisistä vaihdottomista matkoista muuttua vaihdollisiksi. Tiheiden vuorovälien ansiosta liikkuminen on kuitenkin sujuvaa, kun jatkoyhteyttä vaihtopaikassa ei tarvitse odottaa kauan. Tässä työssä keskeisiä vaihtopaikkoja ovat raideliikenteen asemat (esimerkiksi Kontula, Oulunkylä, Käpylä, Ilmala, Huopalahti ja Kalasatama) sekä bussiliikenteen solmukohdat (esimerkiksi Viikki, Käskynhaltijantie, Maunula, Koskelantien ja Mäkelänkadun risteys Käpylässä, Ruskeasuo, Eliel Saarisen tien, Aino Acktén tien ja Ilkantien risteys Haagassa sekä Munkkivuori ja Munkkiniemi).


PS. Liikkumiskyselyyn on tullut vajaan kahden viikon aikana jo yli 3800 vastausta! Mahtavaa, kiitos kaikille jo vastanneille! Jos et ole vielä kertonut mielipidettäsi, niin vielä ehdit 7.10. asti: https://app.maptionnaire.com/fi/4830/ .

4 kommenttia:

  1. Ihmettelen vain miks nykyisistä poikittaisi linjoista on tehty niin mutkittelevia? esim linja 52 ja 51 eikö niiden tarkoitus ole , että niillä mentäisiin päästä päähän ? esim linja Malminkartanosta Hakaniemeen kestää tunti ? onko järkeä samoin linjalla 52. Vastaavia keskustasta lähtevä linja 43 kestää tunti Kuninkaantammesta keskustaan. onko teidän suunnitelulla saada yksityisautoilua enemmän vai? tehkää niistä linjoista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän poikittaislinjojen idea ole lainkaan tarjota yhteyksiä linjan päästä päähän vaan ennemminkin tarjota yhteyksiä linjan varrelta. 51:n tärkein yhteys ei tuskin ole malminkartanon ja hakaniemen välinen matka. Tälle matkalle on jo olemassa nopeampi vaihtoehto metrolla ja junalla. Ei kukaan myöskään matkustaisi 550:lla itäkeskuksesta tapiolaan

      Poista
  2. Runkolinja 560 jatko Matinkylään pitäisi tapahtua mahdollisimman pian!! Koska RUnkolinja jatka 560 olisi Todelöla hyvä lisä tähän Liityntäyhteyden luomiseen espoossa ja
    Länsi-Vantaalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, runkolinjan 560 jatkaminen Myyrmäestä Matinkylään edellyttää esimerkiksi länsimetron Kivenlahden jatkeen valmistumista. Näillä näkymin metroliikenne Kivenlahteen alkaisi vuonna 2023.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.